Tänään käytiin tässä paikallisella eläinlääkärillä ottamassa 3-v rokotus. Hieman oli myöhässä, koska sairasteli niin paljon kesän ja syksyn aikana. Eläinlääkäri käski odottamaan syksyyn, että tuo sydänlääkitys rupeaa tehoamaan ja kunto muutenkin paranee.

Nyt tulikin sitten hieman kiire tuon rokotuksen kanssa, koska meille muuttaa joulun alla pienen pieni vehnispoika Lore :) Alva saa taas piristystä arkiseen elämään eikä tarvitse olla päivisin yksin vaan saa temmeltää Loren kanssa. Toivon vaan, etteivät keksi mitään kodinvaltaus -suunnitelmaa :)

Ollaan suurin piirtein päästy taas jatkamaan tavallista koiranelämää. Aamuisin otamme pienen tabletin, jotta pumppu ei ihan käy täysillä koko ajan. Viikolla iltaisin käymme pienellä rauhallisella kävelylenkillä ja viikonloppuisin käymme useasti metsässä tai pururadalla. Sielläkin vain rauhallisella lenkillä.

Nyt pistämme sitten siskoni ja serkkuni kanssa pystyyn Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan Paimensukuisten lapinkoirien aluekerhon, jotta saamme jotain virikettä ja toimintaa samanhenkisten koirien ja ihmisten kesken.

Myös Alvan kannalta tämä syksy on ollut katastrofi:

Vein sen eläinlääkärille noin kuukausi sitten. Oireita oli masennus, kauhea juominen, ruoka ei maistu, lenkille ei lähde lainkaan, makaa aina pystyasennossa (ei kyljellään) ja pitää päätään alhaalla. Eläinlääkäri epäili heti sydämen vajaatoimintaa. Otettiin verikokeita ja ultrattiin sydän. Sydänäänet oli tosi vaimeat ja sydän löi tosi epätasaisesti. Saatiin lääkitykseksi sydämenvajaatoimintaan lääke, joka pitää verenpaineen alhaalla ja nesteenpoistolääke nesteenpoistoon keuhkoista.

Varattiin samalla aika sydänröntgeniin, jossa selviäisi paremmin ja tarkemmin millainen vika on kyseessä. Parin viikon päästä edellisestä eläinlääkärikäynnistä mentiin sitten sydänröntgeniin. Jouduttiin kuvaamaan 3 kertaa. Eka kuvasta eläinlääkärit ihmetteli missä sydän on ja kuinka pienet keuhkot koiralla on. Kuvattiin toisen kerran (nyt toiselta puolelta) ja sama vika.

Todettiin Alvalla chylothorax (johtuu synnynnäisestä sydänviasta, joka on vaikuttanut myös rintaontelon rakenteeseen). Koska sydän ei toimi täysillä, ei myöskään keuhkot toimi täydellä teholla. Tämä vaikuttaa sitten siten, että neste (joka pitäisi poistua normaalisti) ei poistukaan, vaan jää rintaonteloon. Kun tätä nestettä on kertynyt tarpeeksi, siirtää se sydäntä ja keuhkoja pienempään tilaan. Eläinlääkäri poisti Alvalta tuota nestettä yli 6 desiä rintaontelosta.

Hoitona edelleen sydämenvajaatoimintaan lääkitys sekä 10 vrk antibioottikuuri, tarvittaessa nesteenpoistolääkettä. Lisäksi mahdollisimman rasvaton ruokavalio ja pikkuhiljaa kunnon kohotusta. Varmaa ei ole kuinka kauan sairaus pysyy kurissa tyhjennyksillä ja lääkityksellä. Mahdollisuutena on myös eräs leikkaus, josta itse en tiedä vielä kovinkaan paljon. Tämäkään ei ole varma ratkaisu, sairaus voi uusia.

Nyt Alva on pirteä, lähtee normaalisti lenkille (vauhti vaan on paljon rauhallisempi ja Alva on remmissä koko ajan), syö melko hyvin (ollut aina nirso ruuan suhteen) ja leikkii jo leluillaan kuin pieni pentu.

Toivottavasti tämäkin oli vain säikähdys ja tyttö paranee.. Nyt olisi ehkä kaverikin tulossa vuoden vaihteessa :)

Nyt ollaan sitten päästy taas kiinni tallihommiin. Kyl on mukavaa olla taas hevosellinen :)

Pieniä vastoinkäymisiä on sattunut niin hevosten kuin koirani kanssa. Fiilus oli tieten lyönyt päätäänsä jotenkin tarhassa ollessaan noin kuukausi sitten. Aluksi ei huomattu mitään, muuta ku että toisesta sieraimesta tuli hieman liman sekaista verta/hyytymiä. Ajattelin vain, että josko limakalvot ovat kovilla (kroonisen keuhkotulehduksen takia).

Viikon kuluttua tästä verta tuli edelleen ja enemmän. Vain samasta sieraimesta aina. Soittelin eläinlääkäreitä läpi, epäilivät heti kasvainta. Yksi eläinlääkäri oli valmis tulemaan lopettamaan papparaisen 10 minsan päästä !!!

En kuitenkaan luottanut tällaisen elukkalääkärin mielipiteisiin. Odottelin pari päivää, että hevosten vakieläinlääkäri palaisi lomalta. Sain eläinlääkäri kiinni, ja tähän mennessä samanpuolen silmän päälle oli muodostunut patti ja sieraimesta verentulo laantunut. Mielessä vilahteli jopa pääntauti (mutta muut hevoset oli ihan terveitä), kasvain (melko aggressiivisesti patti oli kasvanut) yms.

Sain ajan Ylivieskan hevosklinikalle tähystykseen, eikä sieltä mitään erikoista löytynyt. Arveltiin, että oli tosiaankin lyönyt päänsä tarhassa eikä veri päässyt tarpeeksi nopeasti nenäontelosta läpi, joten se kasvatti sitten patin silmän päälle.

Fiilus jouduttiin melko vahvasti rauhoittamaan, otettiin verikokeet, joista selvisi ettei ole bakteeritulehdusta. Piikitettiin penisiliiniä tupla-annos (koska arvelimme ettei saada itse pistettyä kotona). Määräsi sitten oriprimiä jauheena.

Ongelma tuli, koska Fiilus ei syönyt lainkaan kaura-prix -seosta. Vain heinät kelpas.

Seuraavana iltana jouduin soittamaan uudestaan Lampin päivystävän eläinlääkärin. Fiilus meni heti makaamaan karsinassa, eikä syönyt tai juonut.

Eläinlääkäri tuli ja lämpöä oli 39,2C, pisti kipulääkettä ja penisiliiniä. Antoi jatkoa varten kipulääkettä jauheena ja penisiliiniä. Jouduin itse siis opettelemaan penisiliinin piston hevosen kaulalihakseen. Ensimmäiset kerrat onnistui hyvin, mutta kun Fiilus virkosi ja oli oma itsensä jouduttiin pitelemään melko kovastikin kiinni, että sain aineet oikeaan paikkaan.

Nyt ruuna on jo oma itsensä, syö tosi hyvin (valkosipulin ansiosta) ja pattikin pienenee koko ajan.

Toivottavasti tästä selvittiin säikähdyksellä :)

Jaettiin tallivuorot tasan. Mulle tuli maanantai ja torstai aamut sekä tiistai, torstai ja joku viikonlopun illoista. Eli 2 aamua ja 3 iltaa.

Eilen oli aamutalli, joten laitoin hepsukat ulos ja annoin poneille heinät ja vedet. Jäin sitten koulun jälkeen heti tallille. Tuokein ponit ja laitoin hevosille pellavat turpoamaan, siivosin ketat ja laskin vesipöntön täyteen. Otin ensin Fiiluksen käsittelyyn ja laitoin siilon ovelle kiinni, pesin jalat ja harjasin. Vein papparaisen karsinaan heinille ja odottelemaan Attea. Atelle samat hoidot ja karsinaan. Tein ruuat ja annoin ne hepoille. Suljin vesihanan ja toivotin hepoille ja poneille hyvät yöt. Olin kotona noin kello 18.

Käväsin tuossa opintomatkalla Portugalin auringon alla, tarkemmin Albufeirassa :) Kivaa oli ja uusia ystäviäkin tuli paikallisista rockhenkisistä ihmisistä..Täytyy ruveta säästämään, että päästään sinne vielä ensi kesänäkin, josko tuo ukonköriläskin innostuisi lähtemään völijyyn..

Nyt saatiin sitten Johannan kans täytettyä omistajavaihdos -paperit ja pitäis ne vielä pistää postiin. Tallivuorotkin sovittiin ja torstaina teinkin sitten jo ekat aamu- ja ilta-vuorot. Kivaa oli pitkästä aikaa päästä taas takas tallijengiin.

Eilen kävin sitten ottamassa hepat sisään kengittäjää varten. Pesasin molempien poikien jalat ja Fiilus sai ekana uudet popot jalkoihin. Atte oli taas pudottanut takakenkänsä mutaiseen ulkotarhaan, joten sille laitettiin vain uudet kengät takasiin. Etusissa kengät oli pysynyt hyvin, kengitettiin noin viikko sitten. Toivoton tapaus :/

Tänään putsataan ponien siilo ja ajattelin kokeilla Fiilukselle uutta ratsastusvyötä, jonka tilasin Hööksistä.